TV-sarjamainen peli
Twin Peaksin hengessä

Kirjailia Alan Wake saapuu Bright Fallsin kuntaan  viettämään hermolomaa vaimonsa Alicen kanssa. Alice kuitenkin katoaa ja Alan alkaa löytää sivuja kirjasta jota ei tiedä kirjoittaneensa, mutta jonka tapahtumia todellisuus alkaa seurata johtaen yhä syvemmälle painajaiseen.

 

 

 

Arvioijan nimi: Rami Sihvo Arvioijan ikä: 30 Sähköposti: rami.sihvo (at) evl.fi

Muut arvioijat (ikä): Henri Södeström (18)

Pelin nimi: Alan Wake Julkaisija: Microsoft/ Remedy Entertainment

Julkaisuvuosi: 2010 Formaatti (arvosteltu): XBOX360 Muut formaatit: PC

Laji, genre: Kauhu Muu luokitus: Räiskintä

Ikäraja ja sisältömerkinnät: PEGI 16, väkivalta

Pelaajamäärä ja pelimuodot: yksinpeli, sisältöä ladattavissa Liven kautta.

Linkit:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alan_Wake (wiki-sivusto)

http://mato78.com/artikkelit/pelit/9909-alan-wake-xbox-360-arvostelu?start=1 (arvostelu)

http://www.youtube.com/watch?v=4DSR45ZF0r8 (Bright Falls elokuva osa 1)

 

Mitä vanhempien tulisi tietää tästä pelistä?

Alan Wake on jännittävä räiskintäpeli jossa samoillaan pimeässä metsässä taskulampun kanssa ampuen välillä riivattuja metsureita. Se on siis luonteeltaan yliluonnollista kauhua eikä pelkästään psykologista. Peli pyrkii uskollisesti imitoimaan televisiosarjaa jaksojen alkukertauksineen ja cliffhangereineen ja tämä tuntui sekä toimivalta että hauskalta idealta myös apuarvostelijan mielestä. Pelin juonta kuljetetaan myös tekstipätkin ja verkkaisin osuuksin, jotka ainakin minulle kertovat pelin olevan kirjoiteltu enemmän aikuisille. Apuarvostelija suositteli peliä myös 15-16 vuotiaille jotka ovat Resident Evilinsä katsoneet. Itse suosittelen peliä ikärajan mukaan vanhemmalle teinille ja jännityksen ystäville. Nuoremmat eivät pelistä todennäköisesti saa kaikkea irti. Peli on myös osoitus siitä että PEGI 16-luokitukseen saa tehtyä jännittäviä pelejä ilmain pakonomaista tarvetta runnoa se 18-ikärajaan Ja jos vanhempia vielä mietityttää pelin hankinta suosittelen katsomaan youtubesta "Bright Falls"-nimisen lyhyelokuvasarjan, joka kertoo tapahtumista ennen peliä.

 

Pelin eettisyys +

(+) Peli nojaa selkeästi Remedyn aikaisempiin Max Payne-peleihin, mutta seisoo moraalisesti tukevammalla alustalla näihin verraten. Itse peli on hyvin kaunis ja realistisen ja uskottavan näköinen. Tämä ei sinällään ole eettinen arvo, mutta sarjakuva-väkivaltaa arvioidaan eri perusteella kuin ihmisiltä näyttävien hahmojen ja tämä seikka nostaa usein huomattavasti saksalaisen USK:n ikärajoja.

(-) Yliluonnolinen kauhu on itseasiassa hyvin halpa tapa aiheuttaa jännitystä, joten on pelkästään hyvä asia ettei sillä mässäillä. Peli voisi oikeastaan olla suoraan Twin Peaks-televisiosarjalle jatkoa, joten suosittelen vanhemmille peliä jos kyseistä TV-sarjasta ei jäänyt pahoja traumoja.

(++) Puhtaasti allegorisella tasolla valon ja pimeyden taistelun voi nähdä hyvän ja pahan taisteluna ja itse pelissä tämä on toteutettu hyvinkin muikeasti, käytännössä Matti Aallon tehokkain ase on valonlähde jolla pimeyden 'suojan' voi poistaa riivattujen päältä.

Peli on tahattomasti hyvin epäuskonnollinen eli puoleen tai toiseen ei viittailla paitsi kahdessa hyvin lyhyessä viittauksessa joista ensimmäisessä Matti Aalto kertoo että hän on ollut skeptikko ja pitänyt 'pimeyttä valon puutteena'; rationaalinen katsantokanta fysiikasta, joka tosin sopii myös kristilliseen ajatteluun kuin taskulamppu silmään - pahuus on hyvyyden puutetta. Tietysti tässä kohtaa on mainittava että pahuutta on muunlaistakin, ihmisen sisältä lähtevää jota ei voi poistaa haulikolla ja jota yllättävän harvoin käsitellään kauhugenressä. Esimerkiksi tässäkin pelissä uhka on ulkopuolinen, mutta jännitys tulee siitä mitä Matti ei tiedä itse tehneensä kadonneen viikon aikana, eli epäilys itseä kohtaan jatkuu melko pitkälle tarinassa?

(+) Tarinankerronnassa käytetään psykologista otetta, ja esimerkiksi toimintaosuuksissa keskeiset elementit ovat valo ja pimeys. Brittien ikärajamerkinnässä todetaankin aivan totuudenmukaisesti "contains strong threat" - onneksi päivisin tuntee sentään olonsa turvalliseksi.

(+) Pelin tahti vaihtelee, mikä on hyvä asia sillä aina välillä pelkästään pimeässä kuusimetsässä kävely on jännittävää.

(-) Toimintaosuudet ovat tylsähköä toistamista, ja apuarvostelija olisi toivonut lisää älyllistä haastetta peliin ongelmanratkaisun muodossa.

 

Tunteiden herättäminen +/-

(-) Peli on pelottava, joten välittömästi pelin pelaamisen jälkeen ei kannata lähteä pimeään metsään kävelemään ! Pelin laatikosta puuttuu tästä huolimatta kauhu-merkintä, mikä siellä ehdottomasti pitäisi olla.

(+) Kirjan sivujen löytyminen on mielenkiintoinen tunnelmaa luova kikka paljolti Secret Window-elokuvan tyyliin, sillä pelaaja puoliksi odottaa tulevaa tapahtumaa luettuaan siitä. Tähän suhtaudutaan tarinassa myös tarpeeksi itseironisesti. Huomautettakoon että apuarvostelija piti myös kirjan sivujen keräilystä, joka osoitti että psykologinen tyyli puree myös nuoriin.

 

Pelin roolimallit ++

(+) Monipuolisia hahmoja, tosin tarkoituksella kuin tv-sarjasta repäistyjä

(+) Yhteistyötä tehdään muiden roolihenkilöiden kanssa useampaan otteesen.

(+) Tarinan antama pahuudesta on myös uskottava ja lähestyy kristillisen fantasiakirjallisuuden käsitystä; pahuus voi vain matkia ja turmella, ei luoda mitään omaa tai täyttää millään muulla kuin pimeydellä.

 

Väkivaltaisuus +

(++) Pelihahmon tekemää väkivaltaa on, mutta se on yhtä poikkeusta lukuunottamatta itsepuolustusta ja se suunnataan selkeästi pahan pauloissa oleviin kohteisiin. Se ei ole myöskään tarkoituksettoman raakaa johtuen siitä että valo on pelin vahvin ase.

 

Seksistisyys ++

(+) Matilla ja Maijalla näyttäisi olleen toisiaan täydentävä suhde. Tosifeministi voisi haukotella taas kerran naisenpelastus-tehtävälle mutta Matin vaikuttimena toimiva rakkaus saa hänet menemään äärimmäisyyksiin, ja tätä käytetään käytetään juonikoukkuna.

(++) Alan Wake menee käytännössä tuonelaan lunastamaan morsiamensa takaisin - loppu alleviivaa tätä ollen myös samalla myös vahva Kristus-vertaus pelastaen paljon peliltä joka oli pitkään hieman tylsää kummitusjahtia.

Kielenkäyttö +

(+) Dialogia löytyy runsaasti ja se on asiallista.

 

Päihteiden käyttö -

(-) on, taikakiljua (kyynel)

(-/+) kahvin keräilyä (Toisaalta Max Paynessä kerättiin särkylääkkeitä joten tämä taitaa olla selkeää parannusta...)

(-) tupakointia

 

Syrjiminen, rasismi +

(+) Sheriffi on nainen ja Matin paras kaveri ylipainoinen.

 

Uhkapelit & Huijaaminen +

(+) ei ole, peli pyrkii olemaan hyvin uskottava ja kaikki lisävarusteet voi etsimällä löytää

 

 

Xbox liven kautta ladattavaa sisältöä (DLC):

Alan Wake: The Signal

Signaali jatkaa siitä mihin peli päättyi ja on melko lähellä sitä mitä Twin Peaksin 3. kausi olisi ollut, jos se olisi joskus tuotettu. Kirjailija seikkailee painajaismaisessa maailmassa jota hän itse ruokkii luovuudellaan. Juonellisesti signaali on arvattava ja moraalinen saldo jää aika laihaksi. No, kyseessähän on eräänlainen loppukaneetti. Signaali on tosin pakkohankinta niille joita pelin loppu jäi kutkuttamaan. -Sihvo